~Katsojat~

~Translate~

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Minä itse. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Minä itse. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. toukokuuta 2013

Hiuksieni salaisuus


Tämän postauksen aiheena on siis minun hiukseni! Kerron teille siis kaiken hiuksistani eli niiden pitkän, pitkän historian.

Äitini on syntyperältään marokkolainen ja isäni suomalainen, joten senpä myötä olen perinyt äidiltäni tumman värin hiuksissani ja isältäni ohuuden hiuksissani. Hiukseni ovat siis ns. suomalaiset, sillä Marokossahan ihmisillä on hyvinkin paksut hiukset, mutta minä en perinyt sitä vaan kaksi nuorimmaista sisarustani saivat tämän ihanan ominaisuuden. Meillä kaikilla on kuitenkin yksi yhteinen ominaisuus hiuksien suhteen nimittäin kiharaisuus. Tämä onkin yksi ja ehkäpä ainoa ominaisuus mitä vihaan hiuksissani, sillä rakastan yli kaiken suoria hiuksia, joten teillä kaikilla kellä on suorat hiukset, niin olen teille hyvin mustasukkainen, mutta ei voi mitään. Joudun vain näkemään hyvinkin paljon vaivaa, sillä joudun suoristamaan hiukseni, jotta saisin hiuksistani suorat, mutta ei voi mitään, ”elämä on” niin kuin sanonta menee.
Olen käynyt Marokossa pari kertaa ollessani pieni ja niiden kokemuksien kautta mitä nyt muistan, niin on Marokko osoittautunut todella kauniiksi paikaksi.
Minulla on monia vuosia ollut pitkät hiukset, sillä tarha aikoina äitini antoi hiuksieni kasvaa eikä vienyt minua kampaajalle tai leikannut siitä itse. Minuahan ei tuolloin kiinnostanut minkälaiset tai minkä mittaiset hiukseni olivat. Kaljukin olisi varmasti menetellyt. Hiukseni olivat myös silloin hyvin ohuet, mikä kyllä saattaa ollakin tavallista tuon ikäisille kun on vielä niin nuoressa iässä.
Pörrö pää!
Ala-asteelle siirryttyäni eivät hiukset olleet minulle mikään suuri numero. En jaksanut välittää niistä ja annoinkin niiden vain roikkua kasvoillani laineahtelevina. Tuona aikana minulla oli hyvin vaaleanruskeat hiukset ja auringon vaikutuksesta hiuksiini ilmestyi haaleita raitoja, mikä oli minusta todella hauska juttu. Eipä tarvinnut mennä hiusvärejä ostelemaan kun luonnonäiti senkin homman hoiti! 
Kun pääsin sitten 7. luokalle, menin kampaajalle leikkauttamaan hiukseni todella lyhyiksi. Nimittäin näin lehdessä kuvan naisesta kellä oli minusta todella nätit hiukset ja ne olivat myös hyvin lyhyet vain olkapäihin asti, mutta halusin välttämättä hiuksistani samankaltaiset, joten sen suurempia puheita kamppaajani ryhtyi töihin.

Pari tuntia myöhemmin hiukseni olivatkin valmiit. Katsoin itseäni peilistä ja suupieleni venähtivät alas. En ollut todellakaan tyytyväinen lopputulokseen, mutta yritin peittää pettymykseni ja hymyilin kampaajalle ja kiitin kovasti. Kotiin päästyäni vedin hupun päähäni ja manailin huoneessani, sillä vihasin hiuksiani. ”On tämäkin hyvä tapa aloittaa uudessa koulussa,” Mietiskelin, mutta totuttuani uusiin hiuksiini, niin eivät ne sitten loppujenlopuksi olleet sen kummoiset.
Silloin vielä kun en ollut tyytyväinen hiuksiini, niin tuhrin kaikki kuvani tussilla...
En kuitenkaan tuolloin käyttänyt enkä myöskään omistanut suoristusrautaa, joten hiukseni olivat pikkukikkaroilla varsinkin kun ne olivat vieläpä lyhyet. Minua alkoikin pikkuhiljaa tympiä hiuksieni kiharuus joten silloin päätin ostaa itselleni suoristusraudan.  En kuitenkaan tajunnut ostaa hiuksiini suoja ainetta mikä suojaisi hiuksiani raudan poltolta, senpä takia hiukseni eivät olleet missään parhaimmassa kunnossa. Parin vuoden päästä sitten tajusin hiuksieni huonon laadun ja päätin hankkia itselleni kuumuussuojaa ja senpä myötä olenkin sitten käyttänyt tätä aina ennen hiusteni suoristamista.
Yläasteella alkoi hiuksieni suoristus.
Aina suoristaessani hiuksiani käytän ensin Franck Provostin "Expert Protection" (n. 8.00e) sekä suoristusrautaa minkä ostin K-citymarketista (n. 15.00e)
Minullahan on ollut kaiken kaikkiaan kolme suoristusrautaa eli olen siis ostanut noin puolenvuoden välein uuden raudan. Tuntuvat hajoavan käsissäni yllättävän nopeasti! 
Lopuski kun hiukseni ovat suorat suihkutan niihin hiukan Rainbown Hiuskiinnettä (n. 2e).
Siitä lähtien kun tämän raudan ostin olen aina suoristanut hiuksiani ja samoin alkanut kasvattamaankin niitä. Se oli siis ainoa kerta minulla on ollut lyhyet hiukset ja toivottavasti viimeinen, sillä rakastan nykyään yli kaiken pitkiä hiuksia. Pitkät ja suorat hiukset, ah, sitä ihanuutta. Tällä hetkellä minulla onkin tavoitteena kasvattaa hiuksiani selkä rajaan asti.
Tällä hetkellä hiukseni ylettyvät puoliselkääni asti eli vielä on matkaa tavoitteeseeni, mutta olen kärsivällinen jaksan odottaa!
Elämäni aikana on ollut myös monenlaisia värejä hiuksissani. Nimitäin yläasteella värjäsin hiukseni kokonaan lilan värisiksi. Tuolloin lila oli minun yksi lempiväreistäni, jopa pukeuduin vain lilan värisiin vaatteisiini. Värjätä hiukset liloiksi on hyvinkin rohkea teko tai ainakin muutama ystäväni minulle niin sanoivat, mutta onhan se, sillä harvoinpa ihmisillä näkee sen värisiä hiuksia ja senpä takia erottuukin selvästi muusta massasta.

Yläaste aikoina minulla on ollut myös punaista väriä hiuksissani. Värjäsin kuitenkin vain otsatukkani ja tein pari raitaa sinne tänne hiuksiini, sillä siskoltani jäi punaista hiusväriä yli, joten sain päähänpiston ja käytin ne sitten omiin hiuksiini.

Toinen väri mikä on päässäni nähty on tumman ruskea tai oikeastaan mustaa se saattoi enemmänkin muistuttaa. Tällä värillä värjäsin hiukseni lukioon päästyäni parikin kertaa, sillä pidin kyseisestä väristä kovastikin, mutta hiusväri tahtoo aina lähteä kulumaan hyvinkin nopeasti ja eikä minulle ollut aina laittaa rahaa pöytään ja lähteä noutamaan uutta väripakkausta, joten se värisota jäikin sitten siihen.

Nykyään hiuksissani onkin luonnollinen väri tummanruskea. Kuivaan ja suoristan hiukseni päivittäin, jos suunnitelmissani on liikkua seuraavana päivänä hiukset tikkusuorina. Iso työ sinänsä, mutta ”kauneuden eteen täytyy kärsiä”, sanoo vanha sanonta, mutta näinhän se meneekin!






















Muutama ystäväni on sanonut minulle sopivan keskijakaus, sillä se tuo kuullemma paremmin kasvoni esiin ja heidän mielestään kaikille keillä on pitkät hiukset sopivat jakaus hiuksissa.
Itse en ole kauhean usein pitänyt hiuksiani näin, sillä en ole itse varma sopivatko ne nyt kuitenkaan minulle.

Mitäs mieltä sinä olet keskijakauksesta in vai out?

















Itse tykkään pitää hiuksiani näin ja olen oikastaan pitänytkin melkein aina hiuksiani näin.

Kun katsoo tarkasti, nin eihän näissä hiukissa olekkaan kauhen suurta eroa keskijakaukseen varrattuna.
Siinä mielessä nämä hiukset kuitekin eroavat jakauksesta, sillä tämä malli ei ole keskellä päätä ja minulle tulee pienimuotoinen otsatukka hiusten oikealle puolelle.

Näin olen tottunut aina pitämään hiuksiani, mutta vaihtelu voisi tehdä hyvää, eikös!
Yleensä kuitenkin kun päätän pitää hiukseni auki, niin laitan hiukseni korvieni taake, jotteivät hiukseni roikkuisi naammallani.
Näin hiukset näyttävät myös siisteiltä.

Viime kesänä ostin itselleni ruskeat klipsi pidennykset K-citymarketista, maksoivat sen n. 30 euroa eli ei mikään paha hinta pidennyksistä. Paketissa oli neljä kpl. klipsiä eli kaksi leveä mittaista taakse takaraivoon ja kasi kapeaa klipsiä sivuille.

Olen ollut todella tyytyväinen niihin, sillä ne näyttävät hyvinkin luonnollisilta, jos vain osaa etsiä oikean värin hiuksiinsa. Ei siis tarvitse käydä kampaajalla laittamassa pidennykset mitkä maksavat monia kymmeniä euroja, sillä halvallakin saa hyvälaatuiset klipsit.

Omistamani pidennykset tuovat hiuksiini paksuutta ja pituutta. Pituus onkin syy siihen miksi klipsit ostin, sillä näin saisin ihanan pitkät hiukset!

Kuva on otettu perinteisellä Ruotsin risteilyllä ollessani.
Toisinaan tykkään laittaa hiuksiani mm. kiharalle varsinkin, jos on tiedossa juhlat.
Loppuhuipennuksena kuva: "Pääni on kamera!"

Haha, näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa!
Hauskaa loppuiltaa kaikille!


Jasmin

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Juhla mieltä




Syntymäpäiväni kolkuttavat jo ovella ja 17 vuotta häämöttää jo kellossa!

”17v sä täytät,
aika ruikulta vielä näytät,
älä huoli kun tulee täyteen 30v,
 niin persekin levenee.
Ei lähde läski vyötäröltä,
eikä jaksa enää juosta pitkin yötä.
Paljon onnea!”
(vauva.fi)
Saamani onnittelukortit tähän mennessä!

Olen pitänyt jo syntymäpäiväjuhlia enoni perheen kanssa ja sain mm. Satiniquen tuotteita lahjaksi. En olekaan koskaan ennen omistanut tai edes käyttänyt kyseisiä tuotteita. Enoni avovaimo sanoi tuotteiden olevan todella hyviä ja tulen varmasti itsekin pitämään niistä. En ole vielä toistaiseksi päässyt niitä kokeilemaan, enkä tiedä raaskinko edes, mutta olen kuitenkin haistellut tuotteita ja, ah, tuota todella ihanaa kukkaista tuoksua mikä niistä kumpuaa!

Sain Santiniquen -Syväpuhdistava korvaava hiusnaamio/Tuuheuttava muotovaahto/Shampoo sekä Body Seriesin -Roll-on deodoranttia.
Onkos muuten sinulle Satinique tuotteet tuttuja, mitä niistä olet käyttänyt/käytät?

Aivan, pian on lapsuus takana ja aikuisuus edessä, jolloin saa paljon enemmän etuoikeuksia. Näitä ovat (mitä minulle tulee nyt mieleen) ainakin ajokortti sekä oma auto, äänioikeus sekä voin muuttaa pois vanhempieni nurkilta omaan pikku mökkiinsä. Suunnitelmissanihan on muuttaa lukion jälkeen eli vuonna 2016 ellei aikaisemminkin Helsinkiin omaan pikku yksiööni tai kaksioon. Oma pienen pieni Pomeranian koira olisi todella ihana, sellainen valkoisen tai vaaleanruskean värinen karvapallo nukkumassa sängyssäni tyynyni vieressä. Toivottavasti tämä käy toteen!

Ehkäpä yksiä huonoja asioita kahdeksantoista vuotta täyttäneenä ovat ne, että lippujen hinta nousee iän noustessa eli kun esim. tulen junalla Helsinkiin (niin kuin usein tulenkin), niin tulen joutumaan maksamaan paljon enemmän kuin aiemmin joutuisin, mutta onneksi halussani on opiskelija kortti minkä avulla saan alennusta lipusta sekä monista muistakin asioista.

Toinen asia on itsenäisyys. Minun odotetaan itsenäistyvän ja pärjäävän yksin maailmalla kun sitten olen täysi-ikäinen. Jossain määrin tämä on jännittävä ja mukava juttu, kun ei ole enää ketään kuka olisi vahtaamassa tekemisiäni. Itsenäistyminen on kuitenkin on suuri askel kun äiti on ollut aine se kuka on hoitanut asioitani ja ollut minun tukenani ainakin minun elämässäni. Tämä harppaus on kuitenkin otettava ja sitä varten voi kuitenkin itse valmistautua hyvissä ajoin, jottei asia hyppää tyhjästä!
On kuulemma olemassa sellainen väite kun täyttää 17 vuotta, niin silloin nainen on kauneimmillaan. En tiedä uskoako tähän, mutta tietysti kiva juttuhan se olisi, jos näin on!
Jei, nyt on juhlat päässeet käyntiin! Nyt vain odotellaan kakkua.
Mehän pidimme siskoni Leilan ja minun syntymäpäiviä yhtä aikaa, sillä emme päässeet enon luokse käymään kun Leilalla olisi ollut oikeat syntymäpäivät, joten päätimme pitää ne sitten yhdessä minun kanssani.

Kakku oli herkullinen! Rakastan yli kaiken suklaata, joten tämä oli napakymppi veto juhliimme!
Sweet seventeen!
Siskoni täytti 12 vuotta!
Päivän ohjelma oli Leilan huikean hasuka tanssiesitys uuden lookkinssa kanssa!
Päivän päätyttyä rojahdin sängylleni, sillä olin hyvässä mielessä uupunut päivän juhlista.
Oli huikeat syntymäpäivät ja kiitos siitä kuuluu enolleni ja hänen perheelleen!♥

Thank you!




Jasmin

torstai 21. helmikuuta 2013



Wrapped in its beauty with a ribbon and a bow deception is the veneer of what you don't know
and unless your imagination is completely denied
it's a package so pretty but empty inside!

maanantai 18. helmikuuta 2013

~Minä, minä, minä ja taas minä...~

 

Olen 17-vuotias tyttö, Jasmin ja asun tällä hetkellä Parolassa (asunut täällä jo 2 vuotta) ja käyn Parolan lukiota (kukaan tuskin tuntee paikkaa, sillä tämä on nyt tälläinen tuppukylä), sitä ennen asuin Helsingissä n. 14 vuotta. Syy muuttoomme oli työpaikka, mutta kuitenkin vaikka monia kavereita jäi Helsinkiin , niin olen silti saanut uusia ystäviä.´
Meillä pn perheessämme 7 koiraa, joo aika paljon, mutta kun ne on vaan niin suloisia (voin laittaa tänne kuvia niistä, jos haluatte?) sekä yksi kissa.
Harrastan show-tanssia ja aloitan baletin sitten syksyllä, odotan sitä jo innolla♥
Olen erittäin kiinnostunut muodista ja sen suuresta ja ihmmeellisestä maailmasta ja senpä olen aloittanut kirjoittamaan tälläistä blogia, missä yritän mm. antaa tyylivinnkejä HUOM. en tietenkään ole mikään muoti guru eli kerron vain asioita, mitkä minusta ovat kiinnostavia ja tyylikkäitä ja toivon, että joku saisi joitain inspiraatioita jutuistani!
No, siinä oli pääpiitteittäin tärkeimmät asiat itsestäni, jos haluatte tietää lisää itsestäni, blogistani tai ihan mistä vain, niin pistä viestiä rohkeasti vain!


Jasmin Guessous
***